Kun yhdistetään syksyn ihanat lenkkeilykelit, miljoona tehtävää asiaa ja pimeyden aiheuttama laiskuus, tuloksena on ollut blogihiljaisuus. Mutta täällä ollaan edelleen ja vaikkei elämässä ole tapahtunut mitään suurta, löytyy arjesta monia mainitsemisen arvoisia asioita.
Nemon kanssa on kävelty haamuparvekkeiden ohi lihapullia liukuhihnalta jakaen, kunnes pelkkä parvekkeiden olemassaolo ei aiheuta karvojen pystyyn nousemista. Ihan hyvin menee jo, kumma miten muutama koira ranskalaisen parvekkeen takana voi aiheuttaa sille noin pahoja traumoja. Tätä treenataan ja katsotaan sitten taas kesähelteillä mikä on reaktio.
Orava, orava! Nemo huutaa oravat puihin sellaisella äänijänteiden itsevarmuudella että kohta puoli kaupunkia kiertää meidät kaukaa. Se ei siis hauku vaan huutaa. Se varmaan olettaa pääsevänsä iltapäivälehtiin: "Hurja whippet pelasti emäntänsä ilkeältä oravalta".
Juuri kun pääsin eräällä lenkillä kertomasta, että Peikolla on tooodella varma luoksetulo, niin eiköhän se karkaa golfkentälle tekemään kunniakierrosta. Olin jo aivan varma että golfkentälle ehdittyäni saan vastaani kaksi vihaista/pelästynyttä/poliisille soittanutta pelaajaa, mutta en onneksi saanut! Nämä kaksi mukavaa herrasmiestä olivat pelänneet ainoastaan pallonsa puolesta, jonka Peikko jätti onneksi rauhaan.
Muiden koirien ohitukset menevät Nemolla pääasiassa hyvin, jos pääsen kiertämään ne tarpeeksi kaukaa. Mieltä lämmitti kovasti, kun yksi lenkillä tavattu koiratuttu kertoi katselleensa että ohitukset menevät jo paljon paremmin kuin ennen. Työtä ei ole siis tehty turhaan - tuntui niin hyvältä!
Peikko on heiluttanut häntää varmasti sata kertaa päivässä ja Nemo on nukahdellut pehmolelu kainalossa.
Koirat ovat alkaneet viihtyä yönsä peiton alla. Peikko enemmän, mutta jopa Nemokin pyytää peiton alle etenkin aamuyöstä. En muista, että ne olisivat viihtyneet peiton alla koskaan aikaisemmin. Onko niistä nyt yhtäkkiä tullut superwhippettimäisiä?
Minä olen jatkanut edelleen haaveilua omasta talosta, maallemuutosta tai ainakin rivitaloasunnosta. Tai ainakin syrjäisemmästä asunnon sijainnista. Olisi enemmän tilaa koirien olla ja parempi lenkkeillä. Kaupungissa on liikaa elämää.
Nemo tulee äitiinsä! Stella alkoi vasta 5+ pyrkiä peiton alle. Nykyään "piippaa" kun "muka" ei osaa peiton alle mennä, pitää peiton kulmaa rouvalle nostaa.Nasu menee omia aikojaan peiton alle, silloin kun mieli tekee.
VastaaPoistaHeidi