Epävarma, hyvä oppimiskyky.

Sunnuntaina käytiin Peikon kanssa Suonenjoella käyttäytymiskuvauksessa. Nemo kävi samaisessa systeemissä syksyllä eli nyt on nähty molempien reaktiot samoihin tilanteisiin. Käyttäytymiskuvauksessa on viisi eri osiota, joissa koiran käyttäytymistä analysoidaan. Kuvauksessa on samantapaisia tilanteita kuin luonnetestissä, mutta luonnetesti se ei kuitenkaan ole.

Ensimmäisenä testattiin avoimuutta, joka käytännössä toteutettiin niin, että kävelin Peikon kanssa testaajan luokse. Eipä tuolla kiinnostanut vieras ihminen (olipa ylläri). Kenellä kiinnostaa ihminen joka ei lirkuttele eikä edes syötä namia? Sitten piti yrittää saada Peikkoa leikkimään ja vetämään lelua. Kuka hullu sitä nyt ihmisen kanssa lelua vetää, kyllä siellä toisessa päässä pitää olla Nemo tai edes joku nelijalkainen!

Yllätys -tilanne oli sellainen, jossa lenkin varrella ilmaan nousi yhtäkkiä lakana. Peikko teki väistöliikkeen, mutta ei kääntynyt poispäin. Ei sanonut lakanalle mitään, toisin kuin Nemo joka komensi kammotusta pois. Lakanan noustua ilmaan käveltiin sen ohi muutaman kerran ja jokaisella kerralla Peikko kaarsi sen kohdalla kauemmas. Eli vähän jäi pelottamaan.

Ääniherkkyyttä testattaessa käveltiin rämisevän penkin ohi. Peikolla pelotti ääni sen verran, että sitä piti vähän lähteä pakoon. Tuli se kuitenkin penkin luokse kun syötin sille siinä vieressä namia.

Tässä Nemon ja Peikon testien ensimmäinen osio. Ns. toivotut reaktiot on tummennettu, mutta mielestäni tulkinnassa pitää ottaa huomioon myös rotukohtaiset erot. Esimerkiksi tervehtiminen -kohdassa whippetin käyttäytyminen on varmasti aivan erilaista kuin kultaisen noutajan, noin keskimäärin.

Kummitus-osio yllätti. Tässä kouluttaja pukeutuu ns. kummitukseksi ja tekee vuorotellen uhkaavia eleitä ja leikkiinkutsuja. Peikko päästi ilmoille komeimman vahtihaukkunsa ja yritti pelottaa kummitusta pois. Välillä se tuli kuitenkin selän taakse piiloon, välillä haukkui minun edessä. Etukäteen ajattelin, ettei Peikko reagoisi kummitukseen millään tavalla, tai vaan menisi selän taakse katselemaan tilannetta. Puolustushalua siis jonkin verran löytyy. Nemo oli kummitusosiossa tooosi kova jätkä: se haukkui, murisi ja heilutti vuorotellen häntää. Sen puolustukseen kyllä luottaisin pimeällä kujalla. Hämärät hiipparit varokaa! Tässä testissä siis koira on kiinni, eikä siihen saa ottaa minkäänlaista kontaktia kummituksen tullessa kohti .

Viimeinen osio oli kelkka, jossa lapsihahmo tulee pulkassa kohti. Kelkka ei paljoa Peikkoa pelottanut ja kun se pysähtyi meni se aika reippaasti katsomaan mistä olikaan kyse.

Peikon, kuten Nemonkin lapussa lukee: epävarma, hyvä oppimiskyky. Peikko hoitaa epävarmuutta aiheuttavat tilanteet välinpitämättömyydellä, mikä helpottaa sen kanssa toimimista. Nemon epävarmuus tulee ilmi eri tavalla. Se on temperamenttisempi ja menee eikä meinaa. Toisin sanoen epävarmuus tulee esille toisten urosten kohdalla agressiivisuutena ja muissa tilanteissa tunteiden äkillisenä kuumentumisena. Mutta kun nämä ominaisuudet ovat tiedossa, sen reaktioihin osaa varautua. Minusta on ihanaa, että meillä on kaksi niin erilaista koiraa. Ne ovat opettaneet minulle paljon ja opettavat varmasti vastakin.

Mistä oikein ihmiset joilla ei ole koiria oppivat kärsivällisyyttä ja heittäytymiskykyä?