Niinhän siinä sitten kävi, että pitkällisen tarkastelun ja taskulampulla sohimisen jälkeen Peikon anturasta löytyi pieni, tuskin paljain silmin havaittava reikä. Sinne oli mennyt pienenpieni terävä hiekanjyvä, joka saatiin nuppineulalla kaivettua ulos. Nyt on Peikon kulkeminen jo oikein hyvän ja normaalin näköistä. Kyllä oli ilkeä hiekanmurunen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti